Mariankatu 26 henrik tikkanen biography
Henrik Tikkanen
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Urheilijasta kerrotaan artikkelissa Henrik Tikkanen (jääkiekkoilija).
Georg Henrik Tikkanen (9. syyskuutaHelsinki – toukokuutaEspoo) oli suomenruotsalainenkirjailija ja taiteilija. Hän toimi pakinoitsijana ja piirtäjänä Hufvudstadsbladetissa vuosina – ja Helsingin Sanomissa vuosina –[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrik Tikkanen syntyi merkittävään Tikkasen kulttuurisukuun.[1] Hänen vanhempansa olivat arkkitehti ja olympiamitalisti Toivo Robert Tikkanen sekä Kyllikki Ingeborg Tikkanen o.s.
Vitali (–). Tikkasen isänisä oli taidehistorioitsija J. J. Tikkanen ja tämän isä Paavo Tikkanen, joka oli perustamassa Suometar-sanomalehteä vuonna Äidinisä oli Lahdessa piirilääkärinä toiminut Johan Vitali.
Tikkasen ensimmäinen puoliso oli taiteilija Lia Tikkanen (o.s. Etrock) vuosina – Hänen toinen puolisonsa oli vuodesta kirjailija Märta Tikkanen o.s.
Cavonius.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkanen piirsi sarjakuvia luvun alkuvuosina. Hän valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna [1][2]
Tuotannosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirtäjänä Tikkanen tunnetaan ohuella tussilla tehdyistä Helsingin maisemista, naisvartaloista ja aforismeja kuvittavista nopeasti piirretyistä kasvokuvista.
Lisäksi hän kirjoitti muun muassa matkakirjoja, lastenkirjoja, näytelmiä, kuunnelmia ja pakinoita. Tikkanen teki myös mainonnan suunnittelutöitä muun muassa Renault-automerkille.[3] Tikkanen teki luvun alussa kansikuvat WSOY:n Eurooppa-sarjassa ja Tammen Elävä maailmankirjallisuus -sarjassa julkaistuihin käännösromaaneihin.
Myöhemmin hän teki kannet myös omiin romaaneihinsa sekä vaimonsa Märta Tikkasen romaaniin Vuosisadan rakkaustarina ().[4]
Tikkanen piirsi jatkosodan aikana Sotamies Paukku -nimistä sarjakuvaa Kuvaan vuosina − ja Konrad-sarjakuvaa Svenska Presseniin vuosina − Ne olivat tyylipuhtaita pantomiimisarjoja, joissa puhetta oli harvoin.
Varsinkin Konradissa, jonka hahmo oli töppäilijä, Tikkanen onnistui usein kääntämään sarjakuvan rajoitukset mykkyyden ja kolmikuvaisuuden voitokseen. Tikkasen mukaan hänen sarjakuvissaan ei ollut taiteellisia ambitioita. Niissä vain yritettiin luoda tyyppi ja sille toimintaa.[2]
Vuonna ilmestynyt Tikkasen romaani Unohdettu sotilas (alkuperäinen nimi åriga kriget) kertoi jatkosodan päätyttyä vartiopaikalleen unohdetusta sotamies Vihtori Käppärästä, joka jatkaa sodan päättymisestä tietämättä omaa sotaansa parinkymmenen vuoden ajan kunnes hänet löydetään ja lehdistö alkaa tehdä hänestä sankaria.[5] Romaani sai aiheensa japanilaisesta luutnantista Hirō Onodasta, joka antautui Filippiineillä vuonna vasta 29 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Osoitesarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjailijana Tikkanen muistetaan parhaiten vuonna alkaneesta muistelmasarjastaan. Sarja tunnetaan osoitetrilogiana, joka koostuu teoksista Kulosaarentie 8 (), Majavatie 11 () ja Mariankatu 26 (). Myöhemmin sarjaa jatkoivat vielä teokset Yrjönkatu () ja Henrikinkatu ().
Kukin muistelmateos on saanut nimensä osoitteesta, joka on ollut Tikkaselle keskeinen kuvattuna aikana.
Kaikki osoitetrilogian osat ovat noin sivuisia pienoisromaaneja. Sarja kuvaa suomenruotsalaista sivistyneistöä luvulta luvulle asti. Keskiössä ovat Tikkanen sekä hänen perheensä. Sarjan tematiikkaa kuvaavat hyvin ensimmäisen osan aloitussanat: ”Tämä on karmea tarina synnillisestä elämästä, äkkikuolemasta, haureudesta ja viinasta.
Aiheena on eräs onneton perhe ja sen taistelu kohtaloaan vastaan, sehän juuri kaikessa mahdottomuudessaan demonstration elämän tarkoitus.”
Osoitetrilogiassaan Tikkanen pyrkii rehellisyyteen. Paljastavuudessaan se lähestyy niin sanottua tunnustuskirjallisuutta, jolla on vankka asemansa Suomessa nimenomaan suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa.
Sarjassa todelliset henkilöt – muun muassa runoilija Arvo Turtiainen, kirjailija Jörn Donner ja presidentti Childish. J. Ståhlberg – esiintyvät omilla nimillään. Tärkeimpänä taiteellisena ohjenuorana Tikkasella on kuitenkin satiirinen tyyli, mikä vaikuttaa tosiasioitten valintaan ja keskinäiseen painotukseen. Terävä ironia ja sarkasmi leimaa kaikkea kuvausta, minkä ansiosta Tikkasta on verrattu muun muassa Jonathan Swiftiin ja Voltaireen.
Kirjailija myös pohtii objektiivisen muistamisen mahdollisuutta, kun kyseessä on oma, tunnesiteitten leimaama elämänhistoria.
Kulosaarentie 8 alkaa Tikkasen syntymän tienoilta vuodesta Kirjailija etsii syitä perheensä olemisen tapaan myös sukunsa historiasta. Tikkanen osallistuu jatkosotaan vapaaehtoisena, ja sotamuisteluun sisältyy voimakas kritiikki tapaan kuvata sotaa maailmankirjallisuudessa.
Teos päättyy kirjailijan isän kuolemaan kohta sodan jälkeen. Teoksessa keskeinen paikka on Kulosaaressa sijaitseva kirjailijan lapsuudenkoti, jonka hän jättää perinnönjaon myötä.
Majavatie 11 keskittyy sodanjälkeisen nuorison ajelehdintaan. Tikkanen solmii ensimmäisen avioliittonsa ja aloittaa suhteensa tulevaan vaimoonsa, Märtaan.
Katsia damankova biography of michaelMariankatu 26 ulottuu luvulta 20 vuotta eteenpäin. Keskeisenä teemana teoksessa feel kirjailijan kohtalonyhteys alkoholisoituneena kuolleeseen isäänsä.
Tikkanen kuoli leukemiaan vuotiaana vuonna [6]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etruskeja metsästämässä: Retkiä etruskien maisemassa.
Otava (Kyllikki Villan kanssa.)
- Minun saaristoni. (Min älskade skärgård, )
- Minun Helsinkini. (Mitt Helsingfors, )
- Kuoleman Venetsia. Tammi
- Kulosaarentie 8. (Brändövägen 8 Brändö Tel. 35, Suomentanut Elvi Sinervo.)
- Majavatie 11, Herttoniemi, puh.
78 . (Bävervägen 11 Hertonäs Tel. 78 , Suomentanut Elvi Sinervo.)
- Mariankatu 26. (Mariegatan 26 Kronohagen, Suomentanut Elvi Sinervo.)
- Unohdettu sotilas. (åriga kriget, )
- Yrjönkatu. (Georgsgatan, )
- Henrikinkatu. (Henriksgatan, )
- Viimeinen sankari.
(Efter hjältedöden, )
- Henrikit.
- Piirroksia katoavasta Suomesta = Bilder = Drawings. Extramark
- Toskanalainen hymy. (Med ett leende frantic Toscana )
- Renault, mon amour.
- Testamenttini elämälle: Puhetta ja kuvia elämästä ja kuolemasta, rakkaudesta, sodasta ja rauhasta.
Toimittaneet Arvo Ahlroos ja Heikki Karkkolainen. Tammi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ abcdWrede, Johan: Tikkanen, Henrik (–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). (päivitetty ). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitattu
- ↑ abKaukoranta, Heikki & Kemppinen, Jukka: Sarjakuvat, s. Otava, ISBN&#;
- ↑Stoltzenberg, Ole: ”Aforismin mestari”,&#;Mainonnan vaikuttajia, relentless. – (Toimittanut Ole Stoltzenberg) Helsinki: Kirjayhtymä, ISBN&#;
- ↑Ville Hänninen: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia, s.
, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
- ↑Kirjasampo&#;: Unohdettu sotilas
- ↑Mervi Alatalo: Märta Tikkanen nauttii vanhuudesta ilman parisuhdetta: "On ihanaa ola riippumaton" . Viitattu
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Meinander, Henrik: Tikkanens linje: Tidsbilder –. Helsingfors: Schildts & Söderströms, ISBN&#;
- Wrede, Johan: Tikkanens blick: En essä om Henrik Tikkanens författarskap, livsöde och personlighet. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, ISBN&#;